Palopäällikkö Palmunen ja öljyvuoto

Vähä-Tolkkulan palopäällikkö Markku Palmunen kirjoitti tyytyväisenä raporttia onnettomuustutkintakeskukselle. Vähä-Tolkkulaa oli viime syksynä uhannut suuri öljyvuoto kaupunkiin tulevasta öljyputkesta mutta Palmusen päättäväisten toimien ansiosta suuronnettomuus oltiin vältetty.

Kaikki oli alkanut yllättävästi, niin Palmunen raporttiinsa kirjoitti, kun Vähä-Tolkkulaan tuleva öljyputki oli haljennut ja siitä oli alkanut valumaan öljyä Vähä-Tolkkulan kansallispuistoon ja pohjavesialueille. Olihan putken heikosta kunnosta toki varoiteltu jatkuvasti jo vuosien ajan ja hitsaussaumoista oli valunut muutaman kymmenen litraa öljyä maahan päivittäin, mutta silti putken hajoaminen oli yllätys, varsinkin Palmuselle.

Hajoamispäivänä lukuisat kansalaiset soittivat aluehälytyskeskukseen ja tulivatpa monet jopa käymään palolaitoksella ja näyttämään kuvia, että nyt se öljyputki vuotaa aivan kuten ennustimme, että pian tulee käymään. Palmunen oli kuitenkin mies paikallaan eikä turhista hötkyillyt. Ei tässä jäniksen selässä ollut, mikäs kiire sitä valmiissa maailmassa.

Kun öljyä oli valunut maahan tuhansia tonneja ja Vähä-Tolkkulan kansallispuisto oli kokenut lähes peruuttamattomia vahinkoja, Palmunen lähti vuotopaikalle johtoautollaan. Kokeneena pelastusviranomaisena hän ei turhaan käskenyt mukaansa varsinaisia palomiehiä tai muita pelastusviranomaisia. Monestihan yleisön huutelu oli turhaa ja paniikkia lietsovaa. Ja ne internetissä olevat videot vuodostahan saattoivat olla kuvattu missä päin maailmaa tahansa tai olla jopa tietokoneella tehtyjä! Kyllä silloin heille kuuluisi pelastusviranomaisen harhauttamisesta sakot.

Vuotopaikalla Palmunen totesi, että hiukanhan öljyä putkesta valuu, mutta ei nyt mitenkään hälyttävästi. Hyvinhän se tuohon maahan imeytyy, maastahan se on pumpattukin. Palattuaan palolaitokselle hän heti seuraavana iltapäivänä laati suunnitelman, että vuotokohtaan laitettaisiin ramppi, jota pitkin öljy ei valuisi suoraan kansallispuistoon vaan vieressä olevalle hiekkakuopalle.

Suunnitelma toteutettiinkin suunnitelman mukaisesti paikalle hälytettyjen varusmiesten toimesta. Hiekkakauppa ei oikeastaan ollut kuoppa, vaan hiekkainen harju josta öljy valui edelleen kansallispuistoon, tosin aavistuksen hitaammin kuin aiemmin. Palmunen julisti ratkaisuaan ongelmaan lehdissä ja oli siitä kovasti ylpeä.

Tokihan palopäällikkö Palmuselle kerrottiin, että sata metriä ennen vuotokohtaa öljyputkessa on venttiili, jonka voisi helposti kiertää kiinni ja öljyn valuminen maahan loppuisi välittömästi. Tämä ei kuitenkaan Palmuselle käynyt ja hän muistutti, että Vähä-Tolkkula on tehnyt sopimuksen, että kaupunki ostaa tietyn määrää öljyä joka kuukausi. Eikä sovittuja sopimuksia sovi rikkoa. Mitä siitäkin maailmalla ajateltaisiin.

Lopulta öljyvuoto loppui kun öljyn tulo putkeen katkaistiin satoja kilometrejä ennen Vähä-Tolkkulaa. Palmunen esiintyi lehdessä suurena sankarina ja kertoi, kuinka hänen suunnitelmansa mukaisesti öljyvuotoa oltiin hallittu, öljyä oltiin kerätty altaisiin joista se nyt hiukan oli ylikin vuotanut eikä kansallispuiston puhdistaminenkaan maksanut kuin reilut 1,2 miljardia vuodessa, mutta ei se ollut mistään muusta pois. Ja toihan puhdistustyö paljon työpaikkoja, Palmunen aina muistutti.

Palmusen hyvää työtä kiiteltiin jopa valtakunnan tärkeimmässä kiukaan sytykkeessä, Helsummaisten Sanomissa.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1461465717593